Talent Management

Talent Management
Talent Management HRD-ryhmä TaY 2016
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtamismalli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste johtamismalli. Näytä kaikki tekstit

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Mikä ihmeen Talent Management?

Talent management (TM) on käsite, johon nykypäivän henkilöstöhallinnosta ja johtamisesta puhuttaessa voi törmätä. Käsitteen yleistymisen taustalla voidaan ajatella olevan esimerkiksi työelämän monimutkaistuminen sekä se, että työelämässä tapahtuu nopeasti muutoksia. Myös työntekijöiden osaamisesta, sitouttamisesta sekä tiedosta on tullut nykypäivän organisaatioissa yhä keskeisempiä tekijöitä.

Talent management on yksi 2000-luvun johtamistoppi, joka on rantautunut pikku hiljaa myös Suomeen. Käsite on syntynyt 1990-luvun lopulla ja sen juurten sanotaan olevan McKinseyn konsulttiryhmän kirjoittamassa raportissa sekä teoksessa ”The War for Talent”. Teos paljastaa War for Talent:n (talentista kamppailun) olevan strateginen bisneshaaste ja olennainen osa organisaation suorituskyvyn parantamista. Käsitteenä War for Talent viittaa kasvavaan kilpailutilanteeseen rekrytoinnissa sekä haluun säilyttää lahjakkaat työntekijät. Ajattelutapa korostaa lahjakkuuksien tärkeyttä organisaation menestyksen kannalta.

Talent management näyttäisi olevan kohtalaisen epämääräinen käsite. Käsitteellä ei näytä olevan yhtenäistä määritelmää ja se voidaan ymmärtää todella monella tavalla. Tämän vuoksi TM:n käsitteen ymmärtäminen voi tuntua vaikealta. Käsite voidaan suomentaa esimerkiksi parhaiden kykyjen johtamiseksi tai kykyjen ja lahjakkuuksien johtamiseksi. Sen lähikäsitteitä ovat muun muassa strateginen henkilöstövoimavarajohtaminen ja henkilöstösuunnittelu.

Talent managementin voi ajatella organisaation prosessiksi rekrytoida, säilyttää sekä kehittää lahjakkaimmat ja parhaat työntekijät. Se voi kohdistua joko organisaation sisäiseen tai ulkoiseen henkilöstöön. Laajemmin ajateltuna TM:llä voidaan tarkoittaa myös kaikkia erilaisia toimia talentin rekrytoimiseksi ja kehittämiseksi. Tämän TM-prosessin avulla organisaatio voi pyrkiä varautumaan paremmin tulevaisuuden henkilöstömuutoksiin sekä sen avulla voidaan pyrkiä takaamaan organisaation menestys tulevaisuudessa. Keskeistä TM:n käsitteelle on organisaation menestymisen takaaminen varmistamalla, että organisaatiolla on oikea osaaminen ja parhaat ihmiset.

Talent managementin voi ajatella myös viittaavan vain lähinnä perinteiseen henkilöstöhallintoon ja kirjallisuudessa tätä onkin erityisesti kritisoitu (esimerkiksi Lewis & Heckman). Tällöin ajatellaan, että vanhaa ilmiötä kutsutaan vain uudella nimellä. TM:n voi ajatella eroavan henkilöstöhallinnosta lähinnä siten, että se keskittyy yksilöihin koko henkilöstön sijaan. Tällöin fokus on lähinnä ihmisissä eikä toiminnoissa. TM:lle on keskeistä sen strateginen yhteys. Tämän strategisuuden voi ajatella erottavan TM:n perinteisestä HR:stä. TM:llä ei tarkoiteta kuitenkaan samaa kuin suoritusten johtamisella, joka viittaa lähinnä perinteisen henkilöstöhallinnon tavoin koko organisaatioon yksilön sijasta.

Keskeistä talent management -ajattelulle on talentin määritteleminen. (Lisää aiheesta Eevan kirjoituksessa.) Talentin voi ajatella olevan esimerkiksi synnynnäistä tai opittua. Tämä talentin ymmärtäminen puolestaan vaikuttaa siihen, miten TM:n käsite voidaan ymmärtää. TM:n ymmärtäminen näyttää riippuvan paljon myös organisaatiosta eli eri organisaatioissa käsite voidaan ymmärtää eri tavoin. Erityisesti organisaation koko voi vaikuttaa käsitteen ymmärtämisessä. Pienissä organisaatioissa voidaan ajatella esimerkiksi kaikkien työntekijöiden olevan avainhenkilöitä ja talentteja. Keskeistä on kuitenkin se, että eniten TM:stä on hyötyä organisaatioille, kun talent määritellään organisaatiokohtaisesti. Organisaation on myös hyvä määritellä TM-ohjelmat organisaatiokohtaisesti, koska esimerkiksi suurille organisaatioille rakennetut TM-ohjelmat eivät välttämättä sovellu hyvin keskisuuriin organisaatioihin.

Kaiken kaikkiaan talent management on vaikeaa määritellä tarkasti ja sen voi ymmärtää monin tavoin. TM:n voi ajatella olevan eräänlainen johtamiseen liittyvä trendikäs villitys. Tulevaisuudessa pystytäänkin vasta näkemään, onko TM todellinen pidemmän aikavälin suuntaus vai jääkö se vain lyhyen ajan trendiksi, joka unohtuu seuraavan villityksen saavuttaessa laajempaa suosiota.

Tässä vielä lopuksi koottuna useista lähteistä erilaisia näkökulmia talent managementtiin:


Näkökulma talent managementtiin
Lähde
Systemaattiset toiminnot ja prosessit, joilla tunnistetaan avainpositiot ja kehitetään talentpooleja.
Collings & Mellahi 2009
Organisaation suorittamia, ulkoiseen ja sisäiseen henkilöstöön kohdistuvia toimia korkean suorituspotentiaalin houkuttelemiseksi, tunnistamiseksi, rekrytoimiseksi, kehittämiseksi ja palkitsemiseksi. Kilpailutekijä tuotannollisten, taloudellisten ja teknisten pääomien rinnalla.
Niitamo 2011
Organisaation johdon työkalu, prosessi ja mahdollisuus, jota tarjotaan organisaatiossa talenteille. On luonnollinen ilmiö organisaatiossa tai strateginen suunnitelma. Yksittäinen tai pitkän aikavälin strategia, joka voi koskea koko henkilöstöä tai vain tiettyä osaa henkilöstöstä. Voidaan liittää kiinteästi suorituksen johtamiseen tai erotella täysin omaksi toimekseen.
Blass 2009
Oikea henkilö, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.
Jackson & Schuler 1990
Tapa puhua henkilöstöhallinnosta vain uudella käsitteellä.
Lewis & Heckman 2006

Avainsanat: johtamismalli, lahjakkuuksien johtaminen, parhaiden kykyjen johtaminen, talent management, talentti


Lähteet

Blass, Eddie (toim.) (2009). Talent management: cases and commentary. Palgrave Macmillan. UK.

Collings, David G. & Mellahi, Kamel (2009). Strategic talent management: A review and research agenda. Human Resource Management Review 19(4), 304–313.

Iles, Paul & Preece, David & Chuai, Xin (2010). Talent management as a management fashion in HRD: towards a Research agenda. Human Resource Development International 13(2), 125–145.


Jackson, Susan E. & Schuler, Randall S. (1990). Human resource planning: Challenges for industrial/organizational psychologists. American Psychologist 45(2), 223–239.

Lewis, Robert E. & Heckman, Robert J. (2006). Talent Management: A Critical View. Human
Resource Management Review
16(2), 139–154.

Niitamo, Petteri (2011). Talent management – mitä uutta? Psycon.
https://www.psycon.com/fi/views/vieras/talent-management-mita-uutta

Tansley, Carole (2011). What do we mean by the term“talent” in talent management? Industrial and Commercial Training 43 (5), 266–274.

Valverde, Mireia & Scullion, Hugh & Ryan, Gerard (2013). Talent management in Spanish mediumsized organisations. The International Journal of Human Resource Management 24(9), 1832–1852.