Talent
management (TM) on käsite, johon nykypäivän henkilöstöhallinnosta
ja johtamisesta puhuttaessa voi törmätä. Käsitteen yleistymisen
taustalla voidaan ajatella olevan esimerkiksi työelämän
monimutkaistuminen sekä se, että työelämässä tapahtuu nopeasti
muutoksia. Myös työntekijöiden osaamisesta, sitouttamisesta sekä
tiedosta on tullut nykypäivän organisaatioissa yhä keskeisempiä
tekijöitä.
Talent
management on yksi 2000-luvun johtamistoppi, joka on rantautunut
pikku hiljaa myös Suomeen. Käsite on syntynyt 1990-luvun lopulla ja
sen juurten sanotaan olevan McKinseyn
konsulttiryhmän kirjoittamassa raportissa sekä teoksessa ”The War for Talent”.
Teos
paljastaa War for Talent:n (talentista kamppailun) olevan strateginen
bisneshaaste ja olennainen osa organisaation suorituskyvyn
parantamista. Käsitteenä War for Talent viittaa kasvavaan
kilpailutilanteeseen rekrytoinnissa sekä haluun säilyttää
lahjakkaat työntekijät. Ajattelutapa korostaa lahjakkuuksien
tärkeyttä organisaation menestyksen kannalta.
Talent management näyttäisi
olevan kohtalaisen epämääräinen käsite. Käsitteellä ei näytä
olevan yhtenäistä määritelmää ja se voidaan ymmärtää todella
monella tavalla. Tämän vuoksi TM:n käsitteen ymmärtäminen voi
tuntua vaikealta. Käsite voidaan suomentaa esimerkiksi parhaiden
kykyjen johtamiseksi tai kykyjen ja lahjakkuuksien johtamiseksi. Sen
lähikäsitteitä ovat muun muassa strateginen
henkilöstövoimavarajohtaminen ja henkilöstösuunnittelu.
Talent
managementin voi ajatella organisaation prosessiksi rekrytoida,
säilyttää sekä kehittää lahjakkaimmat ja parhaat työntekijät.
Se voi kohdistua joko organisaation sisäiseen tai ulkoiseen
henkilöstöön. Laajemmin ajateltuna TM:llä voidaan tarkoittaa myös
kaikkia erilaisia toimia talentin rekrytoimiseksi ja kehittämiseksi.
Tämän TM-prosessin
avulla organisaatio voi pyrkiä varautumaan paremmin tulevaisuuden
henkilöstömuutoksiin sekä sen avulla voidaan pyrkiä takaamaan
organisaation menestys tulevaisuudessa. Keskeistä TM:n käsitteelle
on organisaation menestymisen takaaminen varmistamalla, että
organisaatiolla on oikea osaaminen ja parhaat ihmiset.
Talent managementin voi ajatella
myös viittaavan vain lähinnä perinteiseen henkilöstöhallintoon
ja kirjallisuudessa tätä onkin erityisesti kritisoitu (esimerkiksi
Lewis & Heckman). Tällöin ajatellaan, että vanhaa ilmiötä
kutsutaan vain uudella nimellä. TM:n voi ajatella eroavan
henkilöstöhallinnosta lähinnä siten, että se keskittyy
yksilöihin koko henkilöstön sijaan. Tällöin fokus on lähinnä
ihmisissä eikä toiminnoissa. TM:lle on keskeistä sen strateginen
yhteys. Tämän strategisuuden voi ajatella erottavan TM:n
perinteisestä HR:stä. TM:llä ei tarkoiteta kuitenkaan samaa kuin
suoritusten johtamisella, joka viittaa lähinnä perinteisen
henkilöstöhallinnon tavoin koko organisaatioon yksilön sijasta.
Keskeistä
talent management -ajattelulle on talentin määritteleminen. (Lisää aiheesta Eevan kirjoituksessa.) Talentin voi
ajatella olevan esimerkiksi synnynnäistä tai opittua. Tämä
talentin ymmärtäminen puolestaan vaikuttaa siihen, miten TM:n
käsite voidaan ymmärtää.
TM:n ymmärtäminen näyttää riippuvan
paljon myös organisaatiosta eli eri
organisaatioissa käsite voidaan ymmärtää eri tavoin. Erityisesti
organisaation koko voi vaikuttaa käsitteen ymmärtämisessä.
Pienissä organisaatioissa voidaan ajatella esimerkiksi kaikkien
työntekijöiden olevan avainhenkilöitä ja talentteja. Keskeistä
on kuitenkin se, että eniten TM:stä on hyötyä organisaatioille,
kun talent määritellään organisaatiokohtaisesti. Organisaation on
myös hyvä määritellä TM-ohjelmat
organisaatiokohtaisesti, koska esimerkiksi suurille organisaatioille
rakennetut TM-ohjelmat eivät välttämättä sovellu hyvin
keskisuuriin organisaatioihin.
Kaiken
kaikkiaan talent management on vaikeaa määritellä tarkasti ja sen
voi ymmärtää monin tavoin. TM:n voi ajatella olevan eräänlainen
johtamiseen liittyvä trendikäs villitys. Tulevaisuudessa
pystytäänkin vasta näkemään, onko TM todellinen pidemmän
aikavälin
suuntaus
vai jääkö se vain lyhyen ajan trendiksi, joka unohtuu seuraavan
villityksen saavuttaessa laajempaa suosiota.
Tässä
vielä lopuksi koottuna useista lähteistä erilaisia näkökulmia talent
managementtiin:
Näkökulma talent managementtiin
|
Lähde
|
Systemaattiset
toiminnot ja prosessit, joilla tunnistetaan avainpositiot ja
kehitetään talentpooleja.
|
Collings
& Mellahi 2009
|
Organisaation
suorittamia, ulkoiseen ja sisäiseen henkilöstöön kohdistuvia
toimia korkean suorituspotentiaalin houkuttelemiseksi,
tunnistamiseksi, rekrytoimiseksi, kehittämiseksi ja
palkitsemiseksi. Kilpailutekijä tuotannollisten, taloudellisten
ja teknisten pääomien rinnalla.
|
Niitamo
2011
|
Organisaation
johdon työkalu, prosessi ja mahdollisuus, jota tarjotaan
organisaatiossa talenteille. On luonnollinen ilmiö
organisaatiossa tai strateginen suunnitelma. Yksittäinen tai
pitkän aikavälin strategia, joka voi koskea koko henkilöstöä
tai vain tiettyä osaa henkilöstöstä. Voidaan liittää
kiinteästi suorituksen johtamiseen tai erotella täysin omaksi
toimekseen.
|
Blass
2009
|
Oikea
henkilö, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.
|
Jackson
& Schuler 1990
|
Tapa
puhua henkilöstöhallinnosta vain uudella käsitteellä.
|
Lewis
& Heckman 2006
|
Avainsanat: johtamismalli, lahjakkuuksien johtaminen, parhaiden kykyjen johtaminen, talent management, talentti
Lähteet
Blass,
Eddie (toim.) (2009). Talent management: cases and commentary.
Palgrave Macmillan. UK.
Collings,
David G. & Mellahi, Kamel (2009). Strategic talent management: A
review and research agenda. Human
Resource Management Review 19(4), 304–313.
Iles,
Paul & Preece, David & Chuai, Xin (2010). Talent management
as a management fashion in HRD: towards a Research agenda. Human
Resource Development International 13(2), 125–145.
Jackson,
Susan E. & Schuler, Randall S. (1990). Human resource planning:
Challenges for industrial/organizational psychologists. American
Psychologist 45(2), 223–239.
Lewis,
Robert E. & Heckman, Robert J. (2006). Talent Management: A
Critical View.
Human
Resource Management Review 16(2), 139–154.
Resource Management Review 16(2), 139–154.
Niitamo,
Petteri (2011). Talent management – mitä uutta?
Psycon.
https://www.psycon.com/fi/views/vieras/talent-management-mita-uutta
https://www.psycon.com/fi/views/vieras/talent-management-mita-uutta
Tansley,
Carole (2011). What do we mean by the term“talent” in talent
management? Industrial and Commercial Training 43 (5), 266–274.
Valverde,
Mireia & Scullion, Hugh & Ryan, Gerard (2013). Talent
management in Spanish mediumsized organisations. The International
Journal of Human Resource Management 24(9), 1832–1852.
Hei Elina! Kirjoitit mielestäni hyvän yleiskatsauksen aiheeseen, johon on helppo peilata meidän muiden kirjoituksia myös. Pidin tuosta lopun taulukosta, se selkeytti eri näkemysten hahmottamista hyvin. Itselläni on edelleen kriittinen suhtautuminen TM:iin. Koen sen olevan HR:n perustehtävien pukemista uuteen asuun houkuttelevammaksi. Toisaalta siinä on erojakin, kuten yksilökeskeisyys. Toki joissakin organisaatioissa koko henkilöstö voidaan nähdä talent poolina, mutta harvemmin tästä taitaa kuitenkaan olla kyse. Kiinnostava ja ajatuksia herättävä aihe tämä kyllä on. Onko sinulla kantaa asiaan?
VastaaPoistaItse suhtaudun TM:ään hiukan varauksella, koska tuntuu usein siltä, että monissa tilanteissa TM on lähinnä puhumista vanhasta ilmiöstä vain uuden käsitteen muodossa. Toki TM:n ymmärtäminen on organisaatiokohtaista, joten joissain organisaatiossa TM:llä voidaan oikeasti tarkoittaa asioita, jotka eroavat perinteisestä henkilöstöhallinnosta. Yleensä ajatellaan, että TM ei koske kaikkia organisaation työntekijöitä, vaan avainpositioihin nähdään kuuluvan vain osa työntekijöistä. Lähinnä hyvin pienissä organisaatioissa, joissa ollaan erikoistuttu johonkin asiaan, TM:n voidaan ajatella koskevan koko henkilöstöä. Toisaalta, tarvitaanko pienemmissä organisaatioissa tällöin edes talent managementtiä ja mihin sitä edes silloin käytetään?
PoistaKiitos katsauksesta talent managementin eri näkökulmiin! Itselläni on hiukan kriittinen näkemys talent managementtia kohtaan. On toki tarpeellista tunnistaa tulokselliset ja tärkeät yksilöt sekä positiot, mutta mielestäni talent management sivuuttaa täysin yhden organisaation tärkeimmän ulottuvuuden, nimittäin toimivat yhteisöt. Harvan (ainakaan suuremman) organisaation toiminta on yhden työntekijän työpanoksesta kiinni, joten eikö olisi tärkeämpää panostaa toimiviin ja tuloksellisiin työyhteisöihin? Unohdetaanko ne kokonaan talent managementin kustannuksella? Talent managementiin kuuluvat eriytyneet henkilöstörakenteet voisivat kuitenkin vastata työelämän yksilöllistymisen haasteisiin, jolloin esimerkiksi tällaisina erityisinä talentteina nähdyt yksilöt pääsevät kehittämään kykyjään ja täyttämään näitä nähtyjä avainpositioita.
VastaaPoista